Ulkorakennuksen puuverhoilussa näkyy vielä talon alkuperäinen värisävy. Talomme näytti siis maalipinnaltaan muuttaessamme kutakuinkin samalta, mitä tämän kuvan ulkorakennuksen seinän maalipinta. Myös blogini taustakuva muistuttaa meitä talomme alkuperäisestä kuosista. :)
Kesällä 2015 talosta kuitenkin hiottiin ja hinkattiin hitaasti, mutta varmasti vanha maali pois ja se maalattiin uudella, ehkä hieman modernimmalla värisävyllä.
Talon ulkoverhoilun maaliksi valitsimme Nordica EKO:n ja sävy on siniharmaa.
Samalla freesasimme myös valkoisia ikkunanpuitteita ja ovenpieliä uudella maalikerroksella.
Näissä kuvissa pienet kellarin ikkunat. Vasemmanpuolinen on maalaamaton ja oikeanpuoleinen uudelleen maalattu yksilö.
Alla olevassa kuvassa meneillään ikkunan vanhojen kuluneiden kittausten poistotyöt. Vanhaa rapistunutta maalipintaa on myös hiottu ennen uudelleen maalaamista...
Epäilempä, oliko ulkoverhousta maalattu ollenkaan koko talon eliniän aikana...
Kun ostimme talon, oli tiedossamme, että edessämme olisi maalausurakka, mutta sen lisäksi myös lukuisia muita remonttitöitä.
Tärkeimpänä ja ensimäisien tehtävien töiden listalla oli vanhan eteisen ja keittiön välissä sijaitsevan wc:n purku. Siellä oli mitattu olleen kosteutta ja tila olikin ollut käyttämättä jonkinaikaa...
(Alla olevat kuvat on otettu ennen muuttoamme. Alkuperäinen vaalea siniharmaa lautalattia piti poistaa remontin myötä.)
Uusi wc/kylpyhuone oli jo tehty talon laajennusosan puolelle.
Ajattelimme alkuun, että wc saadaan purettua ja eteisen lattia uusittua jo ennenkuin vuokrasopimuksemme Tampereen kerrostalossa päättyy ja että minä olisin voinut tulla lasten kanssa uuteen kotiimme vasta, kun tuo iso remontti olisi ollut tehtynä... Toisin kuitenkin kävi.
Kun wc:tä sitten lähdettiin purkamaan selvisi myös, että olisi ryhdyttävä samantien myös putkiremonttiin. Keittiön lattia täytyikin avata ensin. Putkiremontti tuli sinne...
Jouduimmekin asumaan ensimäisen kuukauden aikana uudessa kodissamme niin, että jääkaappi siirrettiin tupaan, eikä hellaa ollut käytössä ja astiat tiskattiin wc:n pienessä käsienpesualtaassa...
Joskus lämmitimme ruokaa kevyt-takassa, tai pönttöuunissa, toisinaan leivänpaahtimella. Kahvin -ja vedenkeitin olivat tuvan lipaston päällä. Muuttolaatikoita oli siellä ja täällä ja vasta kävelemään oppinut tyttösemme tallusteli muuttolaatikoiden keskellä. Perään piti katsoa jatkuvasti, sillä hän ei osannut vielä kulkea esim. porrasaskelmia, jotka johtivat tuvasta takka/olohuoneeseen ja keittiöönkin olisi ollut kovin utelias menemään...
Kun ostimme talon, oli tiedossamme, että edessämme olisi maalausurakka, mutta sen lisäksi myös lukuisia muita remonttitöitä.
Tärkeimpänä ja ensimäisien tehtävien töiden listalla oli vanhan eteisen ja keittiön välissä sijaitsevan wc:n purku. Siellä oli mitattu olleen kosteutta ja tila olikin ollut käyttämättä jonkinaikaa...
(Alla olevat kuvat on otettu ennen muuttoamme. Alkuperäinen vaalea siniharmaa lautalattia piti poistaa remontin myötä.)
(Vanha purettava wc oli keittiön ja eteisen välissä. Alemmassa kuvassa hitusen näkyvä ovi oikealla ja pohjapiirrustuskuvassa pienellä tähdellä merkittynä.)
Uusi wc/kylpyhuone oli jo tehty talon laajennusosan puolelle.
Ajattelimme alkuun, että wc saadaan purettua ja eteisen lattia uusittua jo ennenkuin vuokrasopimuksemme Tampereen kerrostalossa päättyy ja että minä olisin voinut tulla lasten kanssa uuteen kotiimme vasta, kun tuo iso remontti olisi ollut tehtynä... Toisin kuitenkin kävi.
Kun wc:tä sitten lähdettiin purkamaan selvisi myös, että olisi ryhdyttävä samantien myös putkiremonttiin. Keittiön lattia täytyikin avata ensin. Putkiremontti tuli sinne...
Jouduimmekin asumaan ensimäisen kuukauden aikana uudessa kodissamme niin, että jääkaappi siirrettiin tupaan, eikä hellaa ollut käytössä ja astiat tiskattiin wc:n pienessä käsienpesualtaassa...
Joskus lämmitimme ruokaa kevyt-takassa, tai pönttöuunissa, toisinaan leivänpaahtimella. Kahvin -ja vedenkeitin olivat tuvan lipaston päällä. Muuttolaatikoita oli siellä ja täällä ja vasta kävelemään oppinut tyttösemme tallusteli muuttolaatikoiden keskellä. Perään piti katsoa jatkuvasti, sillä hän ei osannut vielä kulkea esim. porrasaskelmia, jotka johtivat tuvasta takka/olohuoneeseen ja keittiöönkin olisi ollut kovin utelias menemään...
